![]() |
Temppeliaukio kirkkosalin kallioseinä ja kuparipintainen kupoli pdf-versio >>
|
![]() |
![]() ![]() |
Teksti: Timo
Suomalainen (maaliskuu 2010) Kuvat: Veikko Vahvaselkä Temppeliaukion kirkkosalissa moni kävijöistä kiinnostuu erityisesti salin seinäpinnasta ja yhtä moni kattokupolin pintaverhouksesta. Niitä kumpaakaan ei liene nähtävissä missään periaatteeltaankaan sellaisina kuin ne tässä tilassa toisiansa korostaen esiintyvät. Saliin tulijoista ehkä vain arkkitehtuuria harrastava voi arvata ko. pintojen valinnan syyksi muutakin kuin niiden ulkonäön. Kumpikin pinta on kuitenkin valittu tehtäväänsä yhtä paljon toiminnallisten kuin visuaalistenkin ominaisuuksiensa ansiosta. Seuraavassa artikkelissa kerron akustisten vaatimusten vaikutuksesta kallioseinän ja kupolipinnan muokkautumiseen kohti lopullista toteutusta. Samalla tulee korjatuksi julkisesti esitetty virheellinen tulkinta akustiikan asiantuntijoiden osuudesta varsinaiseen materiaalivalintaan. Ajatuksemme kallioseinästä heräsi mielessämme jo siinä vaiheessa kun Tuomo-veljeni ja minä teimme kahteen mieheen kilpailuehdotusta. Tilaisuus ajatuksen esittämiseen rakennuttajalle tuli kuitenkin vasta myöhemmin. Tarve kupolin alapinnan varustamiseen ääntä läpäisevällä verhouksella nousi esiin kilpailun jälkeen suunnittelun jatkokehittelyn aikana. Temppeliaukion kirkon suunnittelu- ja toteuttamisaika 60-luvun kulttuuri-ilmastossa tuli viemään kilpailuaika mukaan lukien yhdeksän vuotta (1960-69). Pitkän ajan hyvä puoli oli se, että pystyimme riittävän kauan hiomaan suunnitelmaa, sen jokaista yksityiskohtaa - ja ehkä myös kehittymään arkkitehteina. Vuosien aikana suunnitelma koki monta muutosta. Takaiskuna tuli suuri tilaohjelmavähennys, joka pakotti pudottamaan seurakuntatiloista pois kaksi kolmasosaa. Pääsääntöisesti muutokset kuitenkin olivat suunnitelman luonnollista kehitystä. Niistä arkkitehtonisesti merkittävin syntyi kun meille tarjoutui tilaisuus esittää tuo tuomariston ennakkoluuloja peläten kilpailussa ehdottamatta jättämämme ajatus saada salin seinät kalliopintaisiksi. Suunnittelukilpailu käytiin musiikkikirkostaRakennuttajan tilattua suunnittelutyön meiltä olimme
saaneet tilaisuuden keskustella saliakustiikasta
kapellimestari Paavo Berglundin kanssa. Hän kertoi
kokemuksenaan, että yleensä salissa on sitä mehevämpi
akustiikka mitä enemmän salin seinissä on aitioita
sekä seinä- ja kattopinnoissa koristeita, kuoppia ja
kohoumia. Kallio- ja kivipinnoista Berglundin kanssa ei
puhuttu mitään. Kupoli kerää katseita ja hajottaa ääniäKattokupolin alapintaan akustikko Parjo halusi tehdä
laatikkomaisia rakenteita. Veljeni ja minä kehitimme
niiden peittämiseksi monien hylkäämiemme vaihtoehtojen
jälkeen raollisen kuparinauhaverhouksen, joka oli yksi
parhaista oivalluksistamme tässä kohteessa. Paitsi
että verhous ensiluokkaisesti hoitaa ääniteknisen
tehtävänsä se ympyränkaarta toistavana synnyttää
visuaalisen vaikutelman kupolin nousemisesta korkeuksiin.
Jalometallisena verhous luo tilaan arvokkuutta ja
heijastaa salin pinnoille vivahteikasta ja lämmintä
valoa. |
![]() |
![]() |